Uusi poni!

Niin kävi, että tein vaihtokaupat, ja sen seurauksena käväisin eilen hakemassa postista...

Saanen esitellä Peetan. Peeta on siis Kuran taiteilema paint(otin vapauden muutta rodun quarterista paintiksi, kirjava quarter kun on mahdottomuus..)ori. Vinkeän näköinen tapaus, ja olen erittäin tyytyväinen kauppoihin - ja rakastunut poniin. Kaavailin heti tolle Sillyn emäksi, etsin kasan varusteita ja niin pois päin. Tänään sitten vähän kuvasin ja ratsastelin tolla. En oo vaan vielä ihan varma tuon tiedoista, täytyy kysellä tarkemmin.

Kuvassa harmittavasti puuttuu yks timantti.. No älkää välittäkö!

Kaivoin tolle siis Kertun vanhat meksikolaiset, jotka ainakin tolla turpiksella meni hyvin päälle. Noihin on olemassa pullbackturpis kanssa, katsotaan meneekö se. Kuolaimet varmaan vaihtoon ja niin edespäin, mutta semmosta pientähän on nyt aina. 

Mentiin siis tosiaan kentälle, jossa oli muuten  puoleen polveen lunta, ja alotettiin tekemällä ihan uraa. En suunnitellu oikeestaan mitään sen syvällisempiä tälle ekalle ratsastuskerralle, kun en ponista oikein mitään tiennyt. Taluttelin ensin oria, ja se vaikutti ihan rauhalliselta, kun ei mitään ärsykkeitä oikeastaan ollut, joten uskalsin nousta selkään. Käveltiin ihan reilusti, sillä tuolla oli niin paljon lunta, ettei oikeen muuta alkuun edes voinut ajatella. Totuteltiin molemmat siinä sitten, ja hyvinhän tuo meni. Otettiin ihan normisti ravia, ravailtiin ja tehtiin paljon ympyröitä ja pysähdyksiä, eli ei mitään kummallisia koulu vääntöjä. Peetalla tuntui koko ajan olevan energiaa, joten laukattiin vähän. Suojaa kun ei ole ollut, lumi ei ole tamppaantunut semmoseksi hienoksi matoksi, ja luistaa lata, joten uralla oli tosi kökkö mennä, eikä Peetaa muutenkaan tuntunut siellä kahlaaminen innostavan, joten tein sitten pienen esteen, pysty se kuitenkin oli, testatakseni miten Peeta innostuu vai innostuuko ollenkaan.

Taiteellinen esteemme.

Peeta hyppäsi jokseenkin mielellään, vaikka tuolla nyt jonkin verran liukastelikin. Sain kuitenkin testattua minkälainen Peeta on ratsastaa yleensäkin, ja hypätä. Mukavaltahan tuo tuntui, kivan kevyt ja sai helposti keppiin kiinni. Syvä muotokin on ihan hauskaa vaihtelua noihin suorakaulaisiin poneihin (lukuun ottamatta Angstia). Kuvailin vähän tuota ratsastelua, mutta sarjakuvauksen laatu on Olympuksella mitä hirvein.. 

Sillain täällä. Eipä muuta, huomenna sitten varmaan orien (Angsti & Peeta) tutustuttamista, jos saisi noi vaikka samaan tarhaan niin ei tartteis kauheasti tarhaussysteemejä muutella.