Erikoispostaus; 40 lukijaa!

Ja aiheeksihan valikoitui lopulta talliesittely! Esittelyssä käydään talli ja sen lähiympäristö läpi vaihe vaiheelta yläpuolelta löytyvää itse suttaamaani pohjapiirrosta apuna käyttäen. Olen ympyröinyt siitä aina vuorossa olevan esittely kohdan, eli piirrettyä kuvaa seuraa osoitetun paikan esittely. Toivottavasti postaus on mieleinen!

Näkymä ovelta.

Ensimmäisenä on vuorossa tallin terassi, johon siis tallilla ensimmäiseksi saavutaan. Kuten moni on nyt tässä vaiheessa jo varmaan pannut merkille, kyseessä on piskuinen, vanha punamullattu leikkimökki. Mitoitukseltaanhan tuo mökki on pikemminkin kääpiö kokoinen (siellä ei mahdu seisomaan suorassa hyvällä tahdollakaan) niin kattokorkeudelta kuin lattiapinta-alalta. Oven vieressä on kätevä pieni naulakko, johon voi laskea riimunnarut hevosten tarhaillessa. Toisella puolella ovea on ovenkolkutin ja oven päältä löytyy vielä hevosenkenkä. 

Tultaessa talliin sisään, ja käännyttäessä katsomaan oikealle, on edessä ikkuna, kasa heppojen varustelaatikoita (ja niiden päällä pudonneita ruusukkeita) ja varustenaulakot. Ikkunan päällä komeilee muutamia ruusukkeita, ja niitä on muutenkin tallissa vähän kaikkialla - tosin kaikki eivät ole esillä, sillä ne eivät oikein meinaa pysyä seinillä kiinni. Naulakoita on vain kolme, ja vasemmalta oikealle naulakot kuuluvat Angstille, Hulille ja Kertulle. Fetchan varusteet ovat siis muualla. Varustenaulakoitten yhteydessä on ilmoitustaulu, jossa tällä hetkellä killuu ikivanha tarhaamisjärjestys, johon saa kiinni magneettien ansiosta vaikka ja mitä. Pienellä 'hyllyllä' on usein myös harjoja, koska niitä on ikävä kaivella heppojen tavarabokseista, joita on pieni vuorellinen.

Oikeassa takanurkassa on pieni 'toimistopiste', joka sisältää siis pöydän ja tuolin. Siinä mahtuu vähän jotain pientä ehkä kirjoittelemaankin, mutta lähinnä pöytä on vaan siinä, koska siihen voi laskea kaikenlaista. Tuolilla voi yrittää istua - mutta se menee lähinnä koomisuuden puolelle sen ollessa niin minimaalinen. Pöydällä on tällä hetkellä jos jonkinmoista tavaraa; muutama taulu, tekokasvi, purkki jossa on vasara ja kynä sekä hiirten ja muitten öttiäisten karkottamiseen käytetty mäntysuovalla täytetty suihkepullo. Pöydän yläpuolella on pieni kaappi, jonka sisältö taitaa olla tällä hetkellä melko köyhää, ennenkään siellä ei ole ollut kun koriste-esineitä. Takaseinällä on vielä loimiteline ja naulakko yhteisille varusteille, tällä hetkellä siinä roikkuu ketjuriimunnaru sekä yhdet suitset.

Herrojen karsinat löytyvät tallin vasemmasta takanurkasta. Niinkuin huomata saattaa, Hulilla on pienempi karsina kuin muilla, ja se johtuu täysin siitä, että sen kokoinen karsina sille seinustalle vielä mahtui, ja Huli on tallin pienenin, niin se sai sen sitten ottaa asutettavakseen. Vastoin kuvaa, hevosilla ei ole kuivikkeita karsinoissaan, sillä voisin uskoa, että se vaan lietsoo hiiriä massa muuttamaan talliin syksyllä entisestään. Karsinoiden takana olevassa ikkunassa on verho, koska se ikkuna on omaan makuuni vähän turhan helposti nähtävissä (sikäli mikäli kun talli nyt yleensäkään on helposti nähtävissä..). Ikkunan yläpuolella menee naru, johon saa kiinni ruusukkeita, jotka voi sellaiseen kiinnittää. Henkilökohtaisesti pidän eniten tälläisistä ruusukkeista, sillä ne eivät ainakaan tipu!

Kerttu ja Fetcha asuvatkin sitten vierekkäin, sillä tammat tulevat mainiosti toimeen. Tallin jokaisessa karsinassa on koristeena heinäverkko, eli en niitä erikseen tyhjentele ja täyttele välillä. Fetchan varusteet ovat sen karsinan vieressä, sillä kaikki eivät mahtuneet yhteiseen naulakkoon, ja koska tuossa nyt sattuu Fetchan karsina olemaan, oli ratkaisukin melko luonteva.

Tallin ulkosivulta menee jonkinlainen reitti tallin taakse, jossa sijaitsevat tarhat ja pääsy kentälle. Niinkuin näkyy, kesäisin tallin edessä on melkoisen paljon pieniä puita, jotka estävät aika hyvin näköyhteyden tallille (erittäin vähäliikenteinen tie menee verhollisen ikkunan suunnassa). 

Tallin takaa löytyvät tarhat, joita on tällä hetkellä kolme kappaletta. Portit ovat kaikki samassa kohtaa, ja niissä kaikissa on rautalankaiset kiinnikkeet, eli ne voi avata ja sulkea varsin helposti. Tallin takaa lähtee myös pieni polku kentälle, joka sijaitsee kuopassa tallin takana. Niinkuin kuvasta näkyy, kentällä on melko hienoa hiekkaa oleva pohja, jolla on kyllä hyvä ratsastaa.

Kertun ja Fetchan tarha sijaitsee tallin takana, ja on isoin kaikista kolmesta tarhasta. Hännättömän hevosen saa helposti tökättyä pystyyn hiekkaan, mutta tarhasta löytyy myös puita joihin hevoset saa kätevästi nojaamaan. Tästä tarhasta hevosia on perjaatteessa mahdoton nähdä tieltä käsin.

Toistaiseksi tyhjä tarha saattaa saada asukin piakkoin, mutta nyt se siis on tyhjillään. Se on kaikista pienin, ja perinteisesti siinä on pidetty vain yhtä hevosta, ja yleensä nimenomaa hevosta - portilla ei ole alalankaa. Välillä poneja on vähän haasteellista saada pysymään pystyssä, mutta yleensä ne saa tökättyä lopulta hiekkaan tai nojaamaan johonkin. 

Angstin  ja Hulin tarha muistuttaa enemmän puskaa kuin tarhaa, sillä sitä peittävät tiiviisti vierekkäin olevat puut ja tiheät oksat. Täytyy kyllä todeta, että hevosia ei tarhasta nää, vaikka ne perjaatteessa ovatkin kaiken kansan nähtävillä - sen verran paljon tuota oksaa ja lehteä on. Tänne ainakin saa helposti hepan nojaamaan puuhun, melkeinpä hepan vaan voi heittää tarhaan ja se jää johonkin oksaan kiinni. 

Vaikka talli lähialueineen on nyt koluttu läpi, voisi siitä vielä muutaman sanasen loppuun kertoa. Hevoset asuvat tallissa usein vain keväästä syksyyn, sillä talvisin en ehdi tarvittavaa määrää siellä käymään, ja se on varsin epäkäytännöllinen. Syksyllä myös hiiret alkavat viihtyä siellä, ne eivät ikinä ole hevosia tai varusteita vahingoittaneet, mutta en halua edes yrittää käykö niin talven mittaan. Myöskin ratsastamaan tulee eksyttyä helpommin, kun hevosen voi varustaa sisällä lämpimässä (ja valoisassa!) eikä tarvitse ulkona sormet kohmeessa yrittää väkertää suitsia päähän.

Tänään on mahdollisesti tulossa vielä toinen, normaali postaus. Loppuun vielä sellainen infoluontoinen asia, etten voi syystä tai toisesta kirjoittaa kommentteja bloggeriin - toivoisin kuitenkin, että te jaksaisitte niitä edelleen kirjoittaa, sillä niitä on aina mukava lukea! :)